Avainsana: romaanit
-
Eteinen
Orhan Pamuk: Hiljainen talo (Sessiz Ev, 1983). Tammi 2011, 433 sivua. Suomentanut Tuula Kojo. Vuonna 2004 Tammi toi Keltaiseen kirjastoonsa Orhan Pamukin uuden romaanin Lumi. Luin sen melko tuoreeltaan ja tykästyin valtavasti. Se on vahvan poliittinen ja tuhti, todella hieno romaani. Sen jälkeen Orhan Pamukin teoksista on muodostunut minulle eräänlaisia turvasatamia: ne eivät tunnu koskaan…
-
Kauneudesta
Kun ajattelee nykyihmisen alituista kiirettä ja huonontunutta keskittymiskykyä, on suoranainen ihme ettei runous ole tämän hetken ylivoimaisesti suosituinta kirjallisuutta. Runon lukeminen kyllä vaatii keskittymiskykyä, mutta monet runot ovat niin lyhyitä, ettei niiden äärellä ole pakko asua. Runon, joka on vaikkapa nelisäkeinen, lukee hetkessä, ja kun lukee riittävän keskittyneesti, sen voi jopa painaa mieleensä. Runo on…
-
Hiljaa virtaa Iijoki, osa 1
Huonemiehen poika (1971). Iijoki-sarja, ensimmäinen kirja. Luettu sivulle 18 asti. Kalle Päätalo syntyy sivulla 18. Huomattavasti aiemmin mitä kuvittelin. On vaikea käsittää, että kun hän syntyi noinkin nopeasti, miten voi elämä kestää vielä reilut kaksikymmentä teosta? Jos päivissä ja vuosissa mitataan, Päätalo syntyi 11. marraskuuta vuonna 1919. Hyvin symmetrinen päivämäärä, minkä kertoja kirjassakin mainitsee. Minä…
-
Tuntemattomampi Tuntematon
Ajattelin, että koska Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas on saanut kolmannen filmatisointinsa, olisi aika lukea kirja uudelleen. Edelliskerrasta on kulunut aikaa noin tuhat vuotta, joten jäljellä olevat muistikuvat ovat hataria ja epäluotettavia; ihminen muuttuu, ja niin muuttuvat sen mieltymyksetkin. Pieni esimerkki: keskiajalla Metallican levyt olivat suoranaista tykitystä, mutta nyttemmin suhtaudun niihin nostalgisella varauksella ja pienellä…
-
Juhla alkakoon
Onko sellainen tunne tuttu kun ottaa kirjakaupassa opuksen käteensä ja alkaa lukea ensimmäistä sivua kokeeksi, että vaikkei lue ensimmäistä sivua pidemmälle, tietää jo tykästyvänsä siihen? No, ei minullekaan sentään liian tuttu. Jos löydän kiinnostavan kirjan, minun on takakansitekstin lisäksi silmäiltävä ensimmäistä sivua, ensinnäkin tekstin itsensä vuoksi, mutta myös nähdäkseni fontin ja tekstin asettelun. Niillä on…
-
Hengittämisen vaikeudesta
Kuten aina, viimeksikin osuin sattumalta Pasilan rautatieasemalla olevaan Pocket Shopiin, siis siihen karkkikauppamaiseen kirjamyymälään, jonka tuotteet ovat pääasiassa pokkareita. Ostan yleensä sieltä vain englanninkielisiä kirjoja, sillä omaan eräänlaisen hyvin hankalan ja vaikealaatuisen asenneongelman pehmytkantisia kirjoja kohtaan… Ajattelen, että ne kestävät kovin huonosti kulutusta ja aikaa, enkä siksi viitsi sellaisiin vähiä rahojani tuhlata. Paitsi että tuhlaan.…
-
Kielestä ja kerronnasta
”Kun kirjoitan itse romaania, en lue työn ollessa kesken muuta kirjallisuutta kuin Simenonin Maigret-poliisiromaaneja. Minulla on niitä nelisenkymmentä. Kun aloitan kirjoittamisen, alan lukea sitä Maigret-kirjaa, joka on hyllyssäni oikeanpuolimmaisena. Kun olen lukenut kirjan, panen sen vasemmanpuolimmaiseksi Maigret-rivistöön ja aloitan taas oikeanpuolimmaisena olevan lukemisen. Luettuani kirjan panen sen taas vasemmanpuolimmaiseksi. Ennen kuin olen lukenut kaikki Maigret’t…
-
Läpi seinän jatkuvat hyllyt
Ei olisi yhtään tilaa uusille kirjoille. Pitäisi hävittää kirjahyllyistä joitakin sellaisia teoksia, joita todennäköisesti en enää tule lukemaan. Se on hankalaa, sillä viimeksi tänään katselin kirjahyllyä vähän sillä silmällä, mutta kovinkaan montaa sellaista opusta katseeni ei poiminut. Silti hankin kirjoja koko ajan lisää. Myönnän, että se on sairaus, mutta väliäkö sillä? Vaimoni tuskailee, kun kirjoja…
-
Jäniksen papanoita
Kiireiden vuoksi lukeminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Tämä on tietysti tekosyy; priorisoidessa lukeminen on nyt jäänyt muiden asioiden polkemaksi. Kesken on Paasilinnan Jäniksen vuosi. Sen nimi voisi yhtä hyvin olla Jäniksen vuoksi, sillä se kuvaisi romaania paremmin. Jäniksen vuosi taas kuvaa oivaltavasti kerronnan harppomista, mikään yhden päivän romaani se ei tosissaan ole. Oma kappaleeni…
teemuhelle.wordpress.com 