Avainsana: Otava
-
Allitteraatio, assonanssi, sisä- ja loppusointu
Arto Melleri: Kuningatar Hysteria. Otava 1993, 61 sivua. Kansi: Jaakko Ollikainen. ”Ajatus, rytmi ja melodia.” Näin Arto Melleri kiteytti poetiikkansa Tahvo Hirvosen mainiossa Melleristä kertovassa dokumenttielokuvassa Yksinäisen tähden harhailija (2003). Se on minunkin poetiikkani ohjenuora – kenties jokaisen runoilijan, mutta Mellerin runoudessa myös hyvin leimallisesti esillä. Mellerin runot ”laulavat”, mistä hänen tuotantonsa loppupuoleen sijoittuva Kuningatar…
-
Teemu maailmanympärimatkalla, osa 12: Norja
Jørn Lier Horst: Avaintodistaja (Nøkkelvitnet, 2004). Otava 2022, 255 sivua. Suomentanut Päivi Kivelä. Kesäkuussa 2019 luin Hylkiöt, ensimmäisen Wisting-dekkarini. Se on sen jälkeen kummitellut mielessäni – osin siksi, että on tullut katsottua kaksi tuotantokautta mainiota Wisting-sarjaa, mutta enimmälti siksi, että muistan kirjan tunnelman edelleenkin oikein hyvin, vaikka tarina onkin jo alkanut haihtua muistista. Viihdyin kirjan…
-
Klassikon jäljillä, osa 5: Rantatiellä
Risto Rasa: Rantatiellä. Otava 1980, 79 sivua. Päällys: Marjatta Saastamoinen. Jatketaanpa vaihteeksi Klassikon jäljillä -sarjaa, jossa olen tähän mennessä kirjoittanut Idän pikajunan arvoituksesta, Helmestä, Shakaalista ja Uhrilampaista. Viidenneksi teokseksi valikoitui suomalaisen klassikkorunoilija Risto Rasan vuonna 1980 ilmestynyt runokokoelma Rantatiellä. Rantatiellä on Rasan tuoreempaa tuotantoa; sen jälkeen on ilmestynyt vain pari tuotantoa kokoavaa teosta sekä Taivasalla…
-
Kajava ja työläiskaturunous
Viljo Kajava: Vallilan rapsodia. Otava 1972, 87 sivua. Viimeksi olin Juhani Ahvenjärven kyydissä pirkanmaalaisessa maisemassa, joten oli luontevaa hypätä Viljo Kajavan matkaan kohti 70-luvun Helsinkiä ja erityisesti Vallilaa. Tampereella syntyneen ja opintojen myötä Helsinkiin ajautuneen Kajavan tuotannossa Vallilan rapsodia sijoittuu jälkipuoliskolle. Teos on aina ollut sydäntäni lähellä, se mm. vaikutti suuresti Kahden kaupungin runojen syntyyn.…
-
Luonnollisesti
Marja-Liisa Vartio: Häät. 51 sivua. Otava 1953. Marja-Liisa Vartio tunnetaan romaaneistaan ja kotimaisen proosan uudistajana, mutta kirjallisuuteen hän asteli runoudella. Häät on Vartion esikoisteos. Ohuehkossa kirjassa on runoja kaikkinensa vain kolmetoista, mutta osa runoista on varsin laajoja; esim. Nainen ja maisema on seitsensivuinen. Pidän edellä mainittua runoa jonkinlaisena avaimena teokselle, tulkinnalleni ainakin. Runossa nainen katsoo…
-
Klassikon jäljillä, osa 3: Shakaali
Frederick Forsyth: Shakaali ( The Day of the Jackal, 1971). Otava 1972, 328 sivua. Suomentanut Sakari Ahlbäck. Olen lukenut viime aikoina niin paljon runoutta, erityisesti englanninkielistä, että tuli tarve aloittaa vaihteeksi jokin helppolukuinen, suomenkielinen viihdyttävä kirja. Ja kuten aina, ryhdyin silmäilemään omien kirjahyllyjen tarjontaa valinnanvaikeutta tuskaillen. Istahdin alas ja mietin, voisiko hyllyissä olla mitään dekkari-…
-
Kasvuikäinen
Aura Nurmi: Leijonapatsailla. Otava 2020. Kun Nurmen esikoisen Villieläimiä (2016) julkaissut Kolera-kollektiivi löi oven säppiin ja laudat ikkunoihin, runoilija Aura Nurmi pomppasi Otavalle tekemään sitä kuuluisaa, vaikeaa ”toista teosta”. Täytyy heti alkuun todeta, että Leijonapatsailla vaikuttaa varsin vaivattomalta. Tämä on kehu: se hengittää, ei tunnu pakotetulta. Kirja kertoo nuoren tytön tarinan, tämän murrosiän koettelemuksista. En…
-
Troubadour
Arto Melleri: Johnny B. Goethe. 56 sivua. Otava 1988. Selasin Arto Mellerin koottuja (Runot, Otava 2006), koska en enää muistanut, missä kokoelmassa runo Pääkallolipun alla ilmestyi. Etsintään olin alun perin ajautunut Kalle Aholan upean Melleri-levyn (Pääkallolipun alla, 2011) tiimoilta, jonka toinen suosikkibiiseistäni kyseinen biisi on (toinen on levyn avaava Puukkobulevardi – joka muuten on kautta aikain yksi suosikkirunoistani).…
teemuhelle.wordpress.com 