Avainsana: kirjat
-
Teemu maailmanympärimatkalla, osa 14: Puola
Zbigniew Herbert: Kyynelten teknologiasta. WSOY 2005, 101 sivua. Suomentanut Jussi Rosti. Päällys: Tuula Mäkiä. Palasin pitkästä aikaa tämän teoksen äärelle, edellisestä lukukerrasta on useampi vuosi aikaa. Englanniksi olen lukenut Zbigniew Herbertin runoja tässä välilläkin, mm. mainion Poetry Foundationin sivuilta. Aivan ensimmäiseksi täytyy mainita, että Jussi Rostin käännös on todella hieno. En osaa puolaa enkä siksi…
-
Inspiraatio, flow ja muita hämäriä asioita
Kirjoittamiseen liittyy monia käsitteitä, joiden tarkoitus on enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Niitä on vaikea sanoin avata. Ehkä siitä syystä ne jäävätkin monen, varsinkin aloittelevan, kirjoittajan tavoittamattomiin. Sittenkin niitä tavoitellaan. Harrastajarunoilija odottaa inspiraatiota saadakseen päähänsä jonkin runon aiheen. Prosaisti tavoittelee flowta, jotta liuskoja syntyisi jouhevammin. Kriitikko, opettaja tai kokeneempi kirjoittaja voi puhua omasta äänestä, mainita…
-
Teemu maailmanympärimatkalla, osa 11: Kreikka
Kostas Kariotakis: Ihmisten ja asioiden kipu. Nihil Interit 1996, 73 sivua. Suomentanut Reija Tanninen. Ulkoasu Saku Heinänen, kannen veistos Markus Kåhre. Olen kirjallisella maailmanympärimatkallani saapunut järjestyksessään yhdenteentoista valtioon, suueren suosikkiini Kreikkaan, jossa olen oikeastikin reissannut – kahdeksan kertaa, jos en aivan väärin muista. Kostas Kariotakis syntyi Peloponnesoksella 1896 ja kuoli oman käden kautta Prevezassa vuonna…
-
Klassikon jäljillä, osa 2: Helmi
John Steinbeck: Helmi (The Pearl). Tammi 1996, 118 sivua. Suomentanut Alex Matson. Hieman epäröiden nostan Helmen klassikon asemaan, sillä Steinbeckin teosluettelosta löytyy arvostetumpiakin ja laajempaan tietoisuuteen nousseita teoksia, jotka ovat helpommin nimettävissä klassikoiksi. Toisaalta ehkä onkin niin, että Steinbeck on tässä se klassikko: hän on kirjoittanut useita valtavan hienoja teoksia, useampia klassikkoja. Alkukielellä Helmi ilmestyi…
-
Koko kansan Pate
Pauli Antero Mustajärvi – Tina Finn: Pate Ikurista. Docendo 2017, 206 sivua. Otsikko on ehkä liioittelua, mutta perustelen: Pate Mustajärvi on niin tunnettu kaveri, että hän kuulunee siihen melko harvalukuiseen sakkiin, jonka lähes jokainen suomalainen tunnistaa. Osa sitten tykkää, osa ei. Oma ensikosketukseni Popedaan ja Pate Mustajärveen taisi olla vuonna 1992, kun yhtye julkaisi Svoboda-albumin.…
-
Kauneudesta
Kun ajattelee nykyihmisen alituista kiirettä ja huonontunutta keskittymiskykyä, on suoranainen ihme ettei runous ole tämän hetken ylivoimaisesti suosituinta kirjallisuutta. Runon lukeminen kyllä vaatii keskittymiskykyä, mutta monet runot ovat niin lyhyitä, ettei niiden äärellä ole pakko asua. Runon, joka on vaikkapa nelisäkeinen, lukee hetkessä, ja kun lukee riittävän keskittyneesti, sen voi jopa painaa mieleensä. Runo on…
-
Hiljaa virtaa Iijoki, osa 1
Huonemiehen poika (1971). Iijoki-sarja, ensimmäinen kirja. Luettu sivulle 18 asti. Kalle Päätalo syntyy sivulla 18. Huomattavasti aiemmin mitä kuvittelin. On vaikea käsittää, että kun hän syntyi noinkin nopeasti, miten voi elämä kestää vielä reilut kaksikymmentä teosta? Jos päivissä ja vuosissa mitataan, Päätalo syntyi 11. marraskuuta vuonna 1919. Hyvin symmetrinen päivämäärä, minkä kertoja kirjassakin mainitsee. Minä…
-
”Elämä on tehty laulettavaksi”
Mika Kivelä: Dumdum. 61 s. MKK 2012. Tämän viikon yksi huonoista uutisista on Senaatintorin antikvariaatin lopettaminen. Kauppias Terho Nikulaisen liike sulkee ovensa liian korkeaksi nousseen vuokran takia. Tämän ymmärtää helposti – antikvariaattiala ei ole mikään kultakaivos. Aiemmin samaista antikvariaattia piti muuan legendaarinen Seppo Hiltunen, toissa kesänä kuollut herrasmies ja keskustelukumppani vailla vertaa. Hiltusen antikvariaatti oli…
-
Kirjablogeista ja -kritiikistä
Twitterissä Reader, why did I marry him -blogin pitäjä Omppu twiittasi lyhyesti: Minä vuonna luulet, että tapahtuu sellainen ihme, että kriitikot ja kirjabloggarit keskustelevat keskenään vai tapahtuuko sitä ikinä? Lennähdin vastaamaan: ”No nyt just parhaillaan! :)”. Kysymyksellä viitattaneen stadin kirjamessuilla käytyyn kritiikkikeskusteluun, josta Omppukin bloggasi – näin. En puutu laajemmin kirjamessukeskustelun sisältöön, koska en ollut sitä…
-
Tuntemattomampi Tuntematon
Ajattelin, että koska Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas on saanut kolmannen filmatisointinsa, olisi aika lukea kirja uudelleen. Edelliskerrasta on kulunut aikaa noin tuhat vuotta, joten jäljellä olevat muistikuvat ovat hataria ja epäluotettavia; ihminen muuttuu, ja niin muuttuvat sen mieltymyksetkin. Pieni esimerkki: keskiajalla Metallican levyt olivat suoranaista tykitystä, mutta nyttemmin suhtaudun niihin nostalgisella varauksella ja pienellä…