Kategoria: kulttuuri
-
Palkintohumua syyssesongin aikaan
Kirjallisuuskentällä elellään syyssesongin häntää eli palkintojen ja myyntiodotusten lunastamisten aikaa. Laisilleni marginaalin marginaalissa eleleville runoilijoille palkinnot ovat jokseenkin yhdentekeviä; kun lähtee tälle tielle, tekee samalla sopimuksen siitä, ettei palkintoja ole luvassa. Tämä on hyvä tiedostaa, ei tule asetettua ylisuuria odotuksia. Finlandia-palkinnot jaettiin juuri, mutta ne ovat vain suurten ja keskisuurten kustantamojen teoksille. Pienemmät pohtivat, mikäli…
-
Messuja, uutisia
Helsingin Kirjamessut avasi ovensa tänään. Minunkin kustantajani, Kustannusliike Robustos, on pystyttänyt sinne yhdessä muiden supertoimijoiden kuten Enostonen, Kustannusliike Parkon, Aarnin, Moebiuksen ynnä muiden kanssa sellaisen osaston, että Visa vinkuu ja velat muuttuvat saataviksi. Käykää vaikka tsekkaamassa, osasto 6h2! En osallistunut Turun messuille, ja nämäkin jäävät väliin. Syy on yksinkertainen: olen töissä. Palkkatöissä. Tämä on se…
-
Kajava ja työläiskaturunous
Viljo Kajava: Vallilan rapsodia. Otava 1972, 87 sivua. Viimeksi olin Juhani Ahvenjärven kyydissä pirkanmaalaisessa maisemassa, joten oli luontevaa hypätä Viljo Kajavan matkaan kohti 70-luvun Helsinkiä ja erityisesti Vallilaa. Tampereella syntyneen ja opintojen myötä Helsinkiin ajautuneen Kajavan tuotannossa Vallilan rapsodia sijoittuu jälkipuoliskolle. Teos on aina ollut sydäntäni lähellä, se mm. vaikutti suuresti Kahden kaupungin runojen syntyyn.…
-
Älykäs ja tyhmä
Jukka Aalho & GPT-3: Aum Golly – tekoälyn runoja ihmisyydestä. Kertojan ääni 2021, 63 sivua. Pohjustukseksi: GPT-3 on tekoäly, joka on syötteiden pohjalta kirjoittanut runoja, jotka Jukka Aalho on sitten järjestänyt. Aalho on määrittänyt syötteet, joiden pohjalta tekoäly on kirjoitustyönsä tehnyt. Tämä on tosin pitänyt tehdä englanniksi, joten Aalho on vastannut myös käännöstyöstä. Varsin mielenkiintoinen…
-
Eteinen
Orhan Pamuk: Hiljainen talo (Sessiz Ev, 1983). Tammi 2011, 433 sivua. Suomentanut Tuula Kojo. Vuonna 2004 Tammi toi Keltaiseen kirjastoonsa Orhan Pamukin uuden romaanin Lumi. Luin sen melko tuoreeltaan ja tykästyin valtavasti. Se on vahvan poliittinen ja tuhti, todella hieno romaani. Sen jälkeen Orhan Pamukin teoksista on muodostunut minulle eräänlaisia turvasatamia: ne eivät tunnu koskaan…
-
Mikä ratkaisuksi?
Tammikuun loppupuolella ilmestyi Helsingin Sanomissa valtavan suorapuheinen artikkeli ilmastonmuutoksesta. Suosittelen lukemaan. Vuosittain ilmestyy erinäisiä raportteja ja viesti on useimmiten – tai pikemminkin aina – samankaltainen: vituiks mänöö. Hesarin artikkelin myötä jäin pohtimaan, mitä ihminen oikeastaan voisi tehdä? Haastan jokaisen pohtimaan asiaa, koska oman pohdintani lopputulos on suoraan sanoen aika lohduton ja makaaberi: Tämä laiva ei…
-
Myöhässä
Täsmällisyys kuuluu hyveisiini, mutta tällaisina päivinä kun kirjoittaminen soljuu kuin itsestään ja elämisessä on oikealta tuntuva rytmi, tulee väistämättä mieleen ajatus, että synnyin kaksi- tai kolmekymmentä vuotta liian myöhään. Yksi suosikkirunoilijoistani, Yhdysvaltoihin nuorukaisena silloisesta Jugoslaviasta emigroitunut Charles Simic totesi muuan haastattelussa olevansa ”city poet”. Hän on kasvanut ja elänyt suurissa kaupungeissa, ja niiden tarjoamaa kuvastoa…
-
Ei joutavaa
T. S. Eliot: Joutomaa (The Waste Land). Kustannusliike Parkko 2020. 51 sivua. Suomentanut Markus Jääskeläinen. Jos kirjallisuuden klassikoksi kohonneesta teoksesta yrittää kirjoittaa jotenkin kritiikinomaisesti, on aika vaikea löytää näkökulmaa: arvottaako nyt sitten teosta joltakin uudelta pohjalta, vertaillako uutta suomennosta vanhempaan vai mistä sitä oikein lähtisi louhimaan. Minkä tahansa näkökulman sitten valitseekaan, törmää Eliotin teoksen vaikeuteen.…
-
Täydellinen muoto
Toisin kuin moni kirjailijakollegani, en ole tervehtinyt äänikirjaa mitenkään suurella lämmöllä ja ilolla. Siihen on useitakin syitä, joista yksi on äänikirjan symboloiminen painetun kirjan hautakivenä. Vaikka on tietysti kivaa, että kuunnellaan, on ikävää ettei lueta. On ikävää, että kirjan lukeminen koetaan niin ikävystyttäväksi puuhaksi, ettei sille haluta uhrata aikaa. Jotakin pahaenteistäkin siinä on, että lukemalla…