Allitteraatio, assonanssi, sisä- ja loppusointu

Arto Melleri: Kuningatar Hysteria. Otava 1993, 61 sivua. Kansi: Jaakko Ollikainen.

”Ajatus, rytmi ja melodia.” Näin Arto Melleri kiteytti poetiikkansa Tahvo Hirvosen mainiossa Melleristä kertovassa dokumenttielokuvassa Yksinäisen tähden harhailija (2003). Se on minunkin poetiikkani ohjenuora – kenties jokaisen runoilijan, mutta Mellerin runoudessa myös hyvin leimallisesti esillä.

Mellerin runot ”laulavat”, mistä hänen tuotantonsa loppupuoleen sijoittuva Kuningatar Hysteria on oivallinen esimerkki. Pitkähköjen runojen asemointi on vapaata ja liehuvaa, ja säe saattaa muodostua yhdestä sanasta – rytmiäkin palvellakseen. Myös säkeiden sisennyksillä on rytminen merkityksensä. Melleri on mestarillinen tahtilajissaan. Melodia ilmentyy tähän tapaan (nimirunosta, s. 49):

”Kuningattaren reisien välissä, suonsilmäsylissä! / ja salvetut solvaukset, ristiriipunta, / lepakoiksi lehahtavat lakanat … / ei, en kerro enempää, / kuivin suin”

Sisäsointuja ja allitteraatioita eli alkusointuja. Niitä Mellerin runoudessa piisaa, niin kuin assonansseja (puolisointuja) ja loppusointujakin.

Jos Kuningatar Hysterian anti pitäisi jotenkin kiteyttää, sanoisin sen olevan kiimaista rakkausrunoutta. Mutta onpa seassa luontokuvastoakin, mikä näyttää muuten varsin vimmaisessa kontekstissa erityisen erikoiselta – asetelma nimittäin on paikoin sellainen, mitä harvemmin runoudessa näkee, katurunoutta luonnosta (s. 30):

”Jätän puistattavat puistot, / viivoittimella piirretyt käytävät, / leijonankidat ammollaan / Kuljen kesäyössä kysymässä / nimeä Nisäkkäältä, sen nisää, Kalalta / kuninkaallisessa lammikossa / kutuaan”

Jos Mellerin tuotantoa käsittelee ekokriittisestä luennasta käsin, saa helsinkiläisbardin runous ja usein melkoiseksi Surullisen hahmon ritariksi hahmottuva runon puhuja hyvin omintakeisen sävyn ja aivan omanlaisensa paikan kotimaisessa runoudessa. Sekin on laaturunoilijan ja -runouden merkki: vaikka miten yrittäisi mahduttaa yhteen tiettyyn lokeroon, aina yltää useampaan.

Kuningatar Hysteria ei ole parasta melleriä, mutta sittenkin hyvää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: