Kielestä ja kerronnasta

Kun kirjoitan itse romaania, en lue työn ollessa kesken muuta kirjallisuutta kuin Simenonin Maigret-poliisiromaaneja. Minulla on niitä nelisenkymmentä. Kun aloitan kirjoittamisen, alan lukea sitä Maigret-kirjaa, joka on hyllyssäni oikeanpuolimmaisena. Kun olen lukenut kirjan, panen sen vasemmanpuolimmaiseksi Maigret-rivistöön ja aloitan taas oikeanpuolimmaisena olevan lukemisen. Luettuani kirjan panen sen taas vasemmanpuolimmaiseksi. Ennen kuin olen lukenut kaikki Maigret’t tällä tavoin läpi, on kulunut monta vuotta ja olen jo unohtanut, mitä ensimmäiseksi lukemassani tapahtuu; voin lukea sen taas hyvin uudestaan.

– Antti Tuuri,  Kuinka kirjoitan romaanin (Art House 2004)

Tuo taitaa olla yksi sellainen ikuisuuskysymys kirjailijalle: mitä kirjoitusprosessin aikana voi lukea? Jotkut pelkäävät imevänsä vaikutteita omaan kirjoittamiseensa, jotkut eivät pelkää ja voivat lukea kirjoitusprosessin ollessa käynnissä mitä kirjoja hyvänsä. Kenties jotkut vasiten lukevat jotakin tiettyä kirjaa päästäkseen erityiseen tunnelmaan, jonka uskovat auttavan kirjoittamisessa. Samalla tavalla apua voi hakea musiikistakin.

Ymmärrän hyvin Antti Tuuria. Simenonin kirjat (ja käännökset) ovat melko helppoja, eivätkä hänen kirjojensa ja kirjoittamisensa ominaispiirteet synny niinkään kielestä, vaan romaanien rakenteista. Simenonin (ja kääntäjän) kieli  on sillä tavalla ”virkamiesmäistä”, jos sallitaan asian tuolla lailla ilmaistavan, ettei se tyylillisesti jää samalla tavalla takaraivoon vaikuttamaan kuin vaikkapa Antti Tuurin kerronta. Lisäksi Maigret-tarinat eivät vaadi lukijalta kovinkaan suuria ponnisteluja, vaan lukeminen on soljuvaa ja helppoa ja antaa samalla alitajunnalle ja mielelle tilaa rauhoittua sen aikaa, kunnes oma kirjoittaminen jälleen konkreettisesti käynnistyy.

Kielellä ja sitä kautta kerronnalla on suuri vaikutus, sillä jos oman kirjoittamisensa ohella lukee esimerkiksi jotakin osaa Tuurin Pohjanmaa-romaanisarjasta, huomaa yhtäkkiä ettei repliikkejä tulekaan käyttäneeksi yhtä paljon kuin ennen. Pieni esimerkki Tuurin Ameriikan raitti -romaanista:

Kysyin, eikö Taisto surrut sitä, että meidän nyt ehkä ikuisiksi ajoiksi oli jätettävä kotimaamme: sen äidinkasvot eivät meille enää kauan hymyilisi. Taisto uskoi tulevansa toimeen vaikka missä, vaikka kirveen silmässä.

Saman voisi kirjoittaa esimerkiksi kahdella hyvin pelkistetyllä repliikillä auki, mutta se tarkoittaisi tietysti sitä ettei tilanteeseen syntyisi samanlaista kerrontaa, kuin Tuurin kirjoittamana. Hän käyttää aika paljon teksteissään mm. lauseenvastikkeita, joiden merkityksellisyys kylläkin allekirjoittuu juuri kerrontateknisillä ja -tyylisillä syillä, jos kohta runsas määrä lauseenvastikkeita alkaakin nopeasti ärsyttää lukuhermoa – teksti uhkaa mennä mössöksi ja tulee olo, että vähän kerrotaan, vaikka perkuleesti on kirjoitettu. Samalla saattaa syntyä tunne siitä, ettei Tuuri jätä lukijalle oikein mitään tehtävää kun kertoo itse kaiken auki. Siltikin, tuollaisella hyvin yksinkertaisella keinolla Tuuri saa tekstiinsä jutustelevuutta ja välttää näin omalla tavallansa haukotuksia aiheuttavaa liian kliinistä kieltä.

Väitän, että kaksi-kolme sivua riittää siihen, että tunnistan onko teksti Antti Tuurin kirjoittamaa vai ei. Mutta se ei ole Antti Tuurin kannalta lainkaan huono juttu! Samaa väitän myös Tuurin etunimikaimasta Antti Hyrystä, jonka lauseet taas ovat sillä tavalla”oikeita”–  vai tyylikkäitä, pitäisikö sanoa? – että ehkä hänen kirjojaan voisi lukea myös silloin kun itsellä on kirjoitusprosessi parhaillaan käynnissä. Tosin siinä tapauksessa saattaisi vain tulla sitä ”koivuklapia” ja sitähän me emme kai, ainakaan tarkoituksellisesti, halua. Vaikka ei koivuklapiproosassa nyt mitään ihan kamalaa pahuuttakaan ole.

Jännää muuten, että Hyrynkin proosa on erikoisella tavalla jutustelevaa, vaikka välillä tuntuu että hän pyrkii siitä jopa tarkoituksellisesti eroon.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s