Kansista ja messuista

On kirjamessuaika! Helsingin Pasilassa Messukeskus on pullollaan kirjoja, lukevia immeisiä, kirjailijoita ja kirjamyyntiosastoja. Aikomukseni on nyt lauantaina visiteerata siellä. Ainakin Robustoksen osastolta minut voi bongata!

Tässä kirjamessujen alla on tullut mietittyä, että kaiken mukavahkon hurlumhein ohella on harmillista, että yksittäisen kirjan elinikä lyhenee jatkuvasti. Tämän vuoden esikoista ei kukaan muista ensi vuonna, klassikoita ei synny tai ainakaan niitä ei tässä tunnista (niin on tosin taitanut aina olla). Hyvää kirjallisuutta on paljon ja hyviä kirjoja on paljon – se on samalla onni ja epäonni: kirjan ja kirjailijan on yhä selkeämmin erottauduttava joukosta, jos meinaa erottautua joukosta. Eikä kukaan edes kysy Joukolta mitään, mikä on vähintäänkin epäkohteliasta.

Siispä olen pohtinut, että tuon Lukemiston oheen (joka on viime ajat ollut hiljainen kiireistäni johtuen) alkaisin esitellä tässä blogissa vanhojen kirjojen kansia. Sellaista sarjaahan on ansiokkaasti tehty ainakin Parnassossa jo jonkin aikaa, ja se on hyvä perinne jonka tekemisessä haluan olla mukana. Tekisin sen kuitenkin niin, etten parnassomaisesti esittelisi tietyn taiteilijan kansia, vaan vain yksittäisen kirjan kauniin ja/tai kiinnostavan kannen, taiteilijasta riippumatta. Sillä vaikka kuinka haluaisinkin ihmisten muistavan, että minäkin olen runoilija ja nimenomaan tässä ajassa, eli elävä ja julkaiseva kirjailija (eli OSTAKAA MUN KIRJOJA!), on pakko todeta että on sitä ennenkin osattu, joskus jopa paremminkin. Pidän suunnattomasti vanhojen kirjojen kansista ja ”vanhoilla kirjoilla” tarkoitan esimerkiksi 50-, 60-, jopa 70-luvulla julkaistuja opuksia. On hauskaa muistutella vanhoista kirjoista. Jospa ne jättävät takaraivoon muistijälkiä, jotka ponnahtavat mieleen sitten divareissa ja kirpputoreilla ynnä muissa samanlaisissa paikoissa.

Odottelen innoissani, että vielä tässä loppuvuoden aikana saisin nähtäväkseni ensi vuonna julkaistavan runokokoelmani kannet. Ovat ne millaiset tahansa olen varma, että minulle ne tulevat olemaan unohtumattomat, mutta minulla on sellainen kutina, että sitä ne tulevat olemaan monelle muullekin.

 

Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Kansista ja messuista

  1. Minuakin harmittaa nykykirjojen nopeat kuolemat. Pitäisi kirjoittaa jonakin päivänä sellainen kirja, että siitä tulee klassikko :) Jännää! Tuo sun kokoelmasi ja kansien odotus!

    • Mahtavaa kyllä, tämä odotuskin. Malttamaton ja samaan aikaan malttavainen tunne :). Vakaasti uskon, että toi uusin teos jää kyllä elämään tavalla tai toisella – mun mielestä se on älyttömän hyvä, mulla siihen kova usko. Mutta aika näyttää…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s