Lihakuu

Ron Padgettin runojen oheen (Kuinka olla täydellinen, ntamo 2009, käännös Aki Salmela) ajattelin ottaa luvun alle Janica Branderin vuonna 2011 julkaistun Lihakuun (Otava). Se on ohuen ohut kirja, ja se jos mikä on erityisen kohteliasta lukijaa kohtaan. Jos nimittäin kirja osoittautuu aivan kamalaksi, syljeksi suorastaan, ei taivallus kestä kovin kauaa kuitenkaan. Ei ole mitään niin hirveää, kuin yrittää kahlata aivan totaalisen paskaa mutta paksua kirjaa lävitse. Ohut ja kiinnostava teos on hivenen siedettävämpi. Lihakuussa on puolitoistasataa sivua, yhdellä sivulla kaksikymmentäviisi riviä ja suhteellisen leveät sivumarginaalit. Ihan hieno, mutta kirjan nimeen nähden vähän pliisu kansikuva.

Luen Lihakuun takakannen ja silmäilen sieltä täältä sivuja. Hyvältä näyttää. Kaiketi tästä pidän. Mutta luetaan nyt ensin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s