Johan paukahti

Tämän entryn otsikko ei tarkoita sitä, että Johan-niminen mies olisi räjähtänyt. Se tarkoittaa sitä, että runoskenessä pamahti tänään pommi jollaista olen ehtinyt kaivata jo vuosikaudet. Nyt ei enää tarvitse kaivata – pää on auki. Nyt sopii toivoa, että matka jatkuu.

Maria Matinmikon runoteos Valkoinen voitti Tanssiva karhu -palkinnon. Tapaus on historiallinen ainakin kahdella tapaa: 1.) ensimmäistä kertaa palkinnon voitti esikoisteos, 2.) voittajateoksen kustantaja on ntamo. Tämä antaa lohtua ja potkua heille, ketkä julkaisevat pienkustantamon kautta, eritoten tarvepainatuskustantamon kautta. Ja erityisesti ntamon kirjailijoille. Suuret onnittelut Maria Matinmikolle ja hänen teokselleen!

Onnittelut myös Käännöskarhun saaneelle Jukka Malliselle.

Nyt, kun ketsuppipullo on saatu avatuksi, on aika antaa tilaa lumipalloefektille. Tähtään seuraavalla runokokoelmallani, jos sellainen vielä joskus ilmestyy, Tanssivaan karhuun. Mietin, että ensitöiksi, näin ulkorunollisista keinoista, on ehkä harkittava nimenmuutosta; sukunimi, jossa itseasiassa on yhdistettynä kaksi vastakkaisen sukupuolen etunimeä, näyttää toimivan. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Teemu Elsanritva?

Leikki sikseen. Tänä vuonna ehdokasjoukko Tanssivan karhun saajaksi oli erityisen paljon mieltäni lämmittävä rykelmä. Kattava kattaus. Jos nykyrunous on jollekin vierasta ja halua olisi siihen tutustua, on ehdokasjoukosta varmasti hyvä aloittaa. Siispä, lukuvinkiksi:

Maria Matinmikko: Valkoinen (ntamo 2012), Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan (Teos 2012), J.K. Ihalainen: Tisle (Sammakko 2012), My Lindelöf: Skogen i mitt hus (Ellips 2012), Mikko Myllylahti: Väylä (Savukeidas 2012), Heli Slunga: Orjan kirja (WSOY 2012) ja Olli-Pekka Tennilä: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista (Poesia 2012).

Näiden lisäksi ehdotan lukulistalle erään Teemu Helteen teosta Mustat lehdet (ntamo 2011), joka ei ilmestymisvuonnaan ollut ehdokkaana yhteenkään palkintoon, ja syy on hyvin yksinkeltainen: se ei osallistunut yhteenkään kilpailuun. Kyseisen teoksen ominaisuuksista voi lukea mm. Suomen Dekkariseura ry:n jäsenlehdestä Ruumiin kulttuuri (nro 3/2012), jossa allekirjoittanut pienehkön haastattelun valossa asioita puntaroi.

Advertisements

2 kommenttia artikkelissa “Johan paukahti

  1. Erittäin hienoa todellakin, että ntamolainen teos ja esikoisrunoilija veti palkinnon! Se tsemppaa uurastamaan itse kutakin meistä :) Teemu Elsanritvahan on ihan käypä nimi. Tai miten olisi Teemu Tainansirpa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s