Sensuuria

Internet on kaksijakoinen paikka: se tarjoaa loistavan mahdollisuuden kenelle tahansa lukea, kirjoittaa ja kommentoida. Internetissä kommunikointi on tehty helpoksi, joskus liiankin helpoksi.

Entäpä sitten, kun kommunikointi tai kommentointi taiteilee hyvän maun ja mauttomuuden rajalla: kun aistii, että pian kommentit räjähtävät henkilökohtaisuuksiin, menevät asiattomuuksiin; mitä silloin tehdä? Tähän asti, oman blogini kohdalla, on käytäntönä ollut, että kun ilmoittaa nimensä ja sähköpostiosoitteensa, kommentti tulee näkyviin. Anonyymit kommentit ovat edelleenkin tervetulleita (joskin vierastan niitä).

Olen vahvasti sananvapauden puolesta. Se on yksi ihmisen perusoikeuksista. Joudun rajoittamaan sitä nyt tältä osin: tästä lähin tähän blogiin kirjoitetut kommentit joutuvat ensiksi kulkemaan sensuurini lävitse, ts. asetuksia on nyt muutettu niin, että ennen kuin kommentit tulevat näkyviin, minun täytyy hyväksyä ne.

Eräs vilkas kommentoija sai aikaan tämän. Se on surullista. Mutta on välttämätöntä reagoida.

Tällaiset asiat saattelevat minut aina kysymysten äärelle. Missä kulkee sananvapauden raja? Pitäisikö kaikki kommentit automaationa hyväksyä, vai onko perusteltua sensuroida? Onko oikein pitää hyvästä mausta kiinni, vetää raja johonkin?

Advertisements

4 kommenttia artikkelissa “Sensuuria

  1. Olen samaa mieltä kanssasi, sanoa saa mutta rakentavasti. Ja on kyse sinun blogistasi joten sinä sanelet myös säännöt! Jos se ei jotakuta miellytä, olkoon se hänen ongelmansa. Ja jokainen voi kyllä tykönänsä miettiä miten sanoja riville kirjoittaa. Blogisi on asiallista ja hyvää luettavaa sekä nautin siitä että olet perehtynyt sanomaasi. Ja toivon että myös vastajaat ovat asiallisella linjalla, sekä kunnioittavat asiallisella tekstillään sinua, blogin pitäjänä. Monet ikävä kyllä kuvittelevat että voivat purkaa omaa pahaa oloaan, tai kokemaansa vääryyttä muiden blogeihin, kun olisi hyvä katsoa ensin peiliin. Kiitos blogistasi se on hyvä ja antoisa!

    • Kiitos mairittelevasta kommentista!

      Toki toivon, että blogin pitäjäkin osoittaa hyvä makua – sisäinen sensuroijani on käynnissä – mutta kritiikki on kritiikkiä ja joskus se on provosoivaa ja toki siihen saa vastata ”samalla mitalla”, mutta henkilökohtaisuuksiin ei ole tarvetta mennä saati asiattomuuksiin; asiattomuudella tarkoitan ilmiselvän lisäksi myös sitä että esitetyllä vastakritiikillä on oikea kohde: asia jota aiemmin on kritisoitu.

    • No nimenomaan. Olen ajatellut, että olisi ”kivaa” jos mitään muureja ei tarvitsisi pystyttää. Mutta kuten todettua: anonymiteetti antaa mahdollisuuden ajattelemattomuuteen, ja se todentui, joten muuri piti muurata. Hyvä näin. Asialliset anonyymikommentit hyväksyn ilman muuta ja niitä otetaan edelleenkin ilomielin vastaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s