Kirjailijaelämää, vol.1

Kirjailijan elämään kuuluu paljon hienoja tilanteita, hetkiä ja asioita. Pääosin ne omalla kohdallani ovat liittyneet konkreettisesti työhön eli kirjoittamiseen, mutta myös kirjoittamisen ulkopuolella olevaan elämään, ovat aivan kuin kirjoittamisesta syntyneitä hedelmiä: ensimmäinen kustannussopimus ntamon kanssa, sitä seuranneet kustannussopimukset; jo yksistään Leevi Lehdon nerokkuus ja näkemyksellisyys runoutta ja yleisemmin kirjallisuutta kohtaan antavat hienoja hetkiä, kun sellaista saa seurata vierestä – mieshän aivan syttyy tuleen kun näkee runoutta edessään; kritiikit antavat mairean olon vaikka eivät olisikaan aina kiittäviä, joku on kuitenkin lukenut ja antanut mielipiteensä, sen enempää ei kirjailija voi toivoa (että mielipide annetaan julki puhtain motiivein); Vastakaanon (Poesia 2011) ja Suomalaisia nykyrunoilijoita 2 (Avain 2011), teokset joihin minut on otettu kyytiin, hienoon seuraan. Näistä kaikista tunnen suurta iloa ja onnea.

Melko tarkalleen puolitoista vuotta sitten kirjailijan urani otti harppauksia eteenpäin. Uuden vuoden kynnyksellä sain tietää, että kirjoittamani käsikirjoitus oli mennyt läpi Arktisella Banaanilla. He julkaisisivat novellikokoelmani! Sain mahtavan ihmisen kustannustoimittajaksi, yhteistyömme toimi moitteetta ja se oli erittäin antoisaa ja kasvattavaa. Joidenkin keskustelujen jälkeen kirjan ilmestymisajankohdaksi tarkentui kesä 2012, eli suunnilleen aika jota nyt elämme. Koska aika antoi myöten, sovimme että kirjoittaisin vielä muutamia novelleja loppuun (minulla oli muutama viimeistelemätön varastossa) ja sitten alkaisimme kasaamaan teoskokonaisuutta. Aikaa oli ja hyvä käsikirjoitus oli käsillä. Sain paljon kannustusta.

Elämä hymyili kun Hämeen Sanomat kiinnostui minusta asian tiimoilta. Urani ensimmäinen henkilöhaastattelu, kirjailijakuva. Sain luvan kustantajan puolelta kertoa tekeillä olevasta novellikokoelmasta, sen julkaisuaikataulusta, ja minähän kerroin. Ja kertomani kirjoittautui myös lehteen (HäSa 26.7.2011). Minua valokuvattiin, käytiin läpi henkilöhistoriaa. Noin puolen sivun juttu suurikokoisen kuvan kera, siteeraus Mustissa lehdissä olleesat runosta, lehden etusivulla kuva ja maininta kyseiseen artikkeliin. Hieno juttu, jonka ajattelin olevan hyvää boostia ja pohjustusta uralleni.

Minä kirjoitin. Jossakin kohtaa kustantamon suunta alkoi käydä hiljaiseksi. Tapahtui jotakin, josta minulla ei ollut hajuakaan, mitä se voisi olla. Melko pian sain tietää, että kokoelman julkaisua harkittaisiin uudelleen. Kustantamossa oli käynnissä muutoksia, enkä ollut enää tietoinen olinko mukana uusissa kuvioissa vai en. Eikä ollut moni muukaan.

Kustantaja otti yhteyttä minuun tämän vuoden maaliskuussa. Tahtotila novellikokoelman julkaisemiseen oli edelleen olemassa, oli koko ajan ollutkin. Tuon viestin jälkeen on ollut hiljaista eikä mitään ole tapahtunut.

Jokainen kirjailija tietää, että kustannusmaailmassa asiat harvoin tapahtuvat nopealla aikataululla. Tietynlainen hidastempoisuus kuuluu asiaan ja minäkin ymmärrän hyvin sen – eivät teoksetkaan hätäilemällä ja hosuen hyviksi tule.

Miksikö sitten kirjoitan tämän sepustuksen? Siksi, että minua hävettää. Hämeen Sanomien levikki on n. 27000. En tiedä kuinka monen silmään minua koskeva artikkeli on osunut, mutta kuvani suurella todennäköisyydellä on. Esitän anteeksipyyntöni heille: ei minulta mitään novellikokoelmaa tänä kesänä ilmesty.

Kirjailijan elämään kuuluu myös paljon epävarmuutta, epäonnistumista, lillumista epätietoudessa ja omissa katkerissa liemissä joita epäluuloisuus entisestään ruokkii.

Kaikki te, kirjailijan urasta ja kirjailijuudesta haaveilevat: älkää haaveilko. Jos kirjoittaminen on teitä varten, kirjailijuus kyllä valitsee teidät.

Mainokset

8 kommenttia artikkelissa “Kirjailijaelämää, vol.1

  1. Kirjoitatpa jotenkin koskettavasti kirjailijan elämästä. Todella harmillista, että on noin käynyt kustantajan kanssa :/ Mutta ehkäpä ne kustantamon muutokset vain odotuttavat julkaisua jonkin aikaa! Ja mitä sitä turhaan häpeilemään; olethan jo aiemmin kuitenkin julkaissut. Kivaa, että ntamolaisia nostetaan pinnalle lehdissä, olkoonkin nyt sitten niin, että toisesta talosta ulos tulevan julkaisun takia!

  2. Kiitos. Kenties/toivottavasti niin on, että tämä on vain odotusta ja jossakin tapahtuu jotakin ko. käsikirjoituksen tiimoilta. Muualla olenkin jo todennut, että ns. hylsyihin olen tottunut. Se ei siis hävetä – eritoten kun on oppinut ymmärtämään kustannusmaailmaa ja sen toimintatapoja, mutta tuommonen lehdessä huutelu julkaisuaikataulusta (johon erikseen pyysin kustantajan puolelta hyväksynnän), joka sittemmin osoittautuukin perättömäksi, on minulle noloa. Aivan kuin yli-innokkaana olisin tullut sanoneeksi liikaa. Niin ei ole, ja siksi kirjoitin asiasta.

  3. Kuulostaapa surkealta tuo, mitä kustantamon kanssa on tapahtunut! Toki kaikenlaista voi sattua ja tapahtua, mutta erityisesti se, ettei viivästyksen syytä ole kerrottu sinulla, on ikävää. Ja ymmärrän senkin, että nyt tuntuu kuin olisi intoillut liikaa – mutta toisaalta kerroit asiasta vuotta aikaisemmin. Fiksu lukija tajuaa, että vuoteen voi mahtua monenlaista, ja se monenlainen voi johtua niin kirjailijasta kuin kustantajasta kuin jostain muustakin. Lukijat ovat parhaimmillaan ihanan kärsivällisiä. Ja tuskin kukaan jättää novellikokoelmaa lukematta sen takia, ettei se ilmestynytkään aiemmin ennustettuna aikana.

    Ja entä, jos kaikki tapahtuu jostain hyvästä syystä..?

  4. Hei Päivi, kiitos kommentista!

    Aivan totta, vuosi on pitkä aika millä tahansa mittarilla mitattuna. ”Viivästys” on tässä asiassa hiukan vieras sana – ainakaan kustantaja ei ole sellaisesta maininnut mitään. Sen sijaan likimain ”täydellinen radiohiljaisuus” on kuvaavampi; mitään sopimusta tai lupausta ei ole tällä hetkellä mistään. Juuri nyt käsitykseni on, että kyse ei ole viivästyksestä vaan luopumisesta, vaikka minua kustantajan toimesta onkin asiassa rohkaistu – viime maaliskuussa. Mutta kuten todettua, voin vain odotella ja jatkaa kirjoittamista ja toivoa parasta.

    On ehkä korjattava aikaisemmin kirjoittamaani, etten niinkään koe että olisin johdatellut harhaan ”lukijoitani”. Pienehkön kustantamon marginaalirunoilijana on lukijakentän reaktioista ja vastaanoton volyymista voinut päätellä, että lukijamääräni voidaan laskea yhden käden sormilla. Sen sijaan ajattelin asian lähinnä uutisen kantilta – se ei pitänyt paikkaansa ja sille pitämättömyydelle minä annoin kasvot.

    Todellisuudessa tilanne lienee kuitenkin sellainen, ettei kovinkaan moni muista edes nähneensä ko. lehdessä tuollaista henkilökuvaa kirjailijasta saati mainintaa tulevasta novellikokoelmasta, eli todennäköisesti vain ylireagoin.

    Mutta. Kirjoittaminen on tärkeintä, minulle siis. Se jatkukoon! (Ja on se jatkunutkin.)

  5. Always look at the bright side… joka tässä voisi olla se, että sinulla on mukavasti hiottu novellikokoelma, jota kenties voi tarjota muille kustantamoille, jos tämä talo on siitä luopumassa. Ja vielä kirkkaampaa ja parempaa on se, että kirjoittaminen jatkuu, joka tapauksessa!

    Toivottavasti Riihimäellä on suotuisa vaikutus kirjoittamiseen. Meille molemmille!

  6. ”Always look on the light side of light”; niin se on, että jokaisesta asiasta voi löytää hyvätkin puolensa. Novellikokoelmaa on jo jonnekin muualle lähetettykin, mutta jatko jää nähtäväksi … sen julkaiseminen vaatisi rohkeutta. Se on luonteeltaan hieman poikkeava.

    Asutko sinäkin Riihimäellä? Hienoa! Täällä ei kirjailijoita taida tungokseksi asti olla. Riihimäki on hyvä ympäristö kirjoittamiselle: tarpeeksi ihmisiä, mutta ei liikaa. Vehreyttä, mutta silti loistavat yhteydet betoniviidakkoon.

  7. Jäipä kommentoimatta tähän vielä – kyllä, tuore riksulainen ilmoittautuu. On täälllä joitain kirjailijoita, muttei ihan tungokseksi asti – etsisin mieluusti teidät kaikki käsiini, että voisimme kehitellä jotain kirjallista meininkiä yhdessä.

    Pariviikkoisen suurkaupunkiloman jälkeen Riihimäki on kyllä varsin rauhallinen paikka. Mutta pääseehän täältä helposti isolle kirkolle, jos tarve tulee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s