Ei minkäänlaista moraalia

Iltalehti uutisoi tänään Iltasanomien uutisen puolustusministeri Stefan Wallinin asuntokaupoista. Uutisen mukaan Wallin on tehnyt hyvät fyrkat asuntokaupoilla. Hän on ostanut vuonna 2001 Åbo Akademin säätiöltä asunnon 225 000 eurolla, jonka on sittemmin myynyt (vuonna 2009) vajaalla 400 000 eurolla takaisin edellä mainitulle säätiölle.

Melkoista uutisointia, kun päivälehdet keskenään siteeraavat toistensa uutisia, ja allekirjoittanut on vielä kolmantena pyöränä.

Uutisen mainitsema melko suuri hintaero saattanee selittyä yleisellä asuntojen hintojen nousulla, ja lain puitteissa tuskin mitään hämärää asiasta löytyykään, vaikka sama uutinen kertookin, että ”Tilastokeskuksen mukaan isojen kerrostaloasuntojen hinnat alueella nousivat Wallinin omistusaikana keskimäärin 37 prosenttia, kertoo IS. Wallinin asunto kallistui 75 prosenttia. Lehden mukaan Wallinien aikana asuntoon tehtiin pintaremonttia ja yhtiöön hissikorjaus”.

Luulisin lähes varmaksi sen, ettei Wallinia mistään lainvastaisesta toiminnasta tai menettelystä saadaan kiinni, koska hän tuskin mihinkään sellaiseen on syyllistynyt.

Miksi sitten tartun tähän, miksi kirjoitan asiasta?

Siksi, että olen lopen kyllästynyt tällaiseen venkoiluun, johon arvoisat päättäjämme jatkuvasti sortuvat, josta jäävät kiinni jäämättä kiinni. Venkoilulla tarkoitan yhtä kuin löyhää moraalia, jopa ajattelemattomuutta. Vain voimassa olevan lain rikkominen on nykyisin väärin, kun moraalin arvoa ei tunnusteta. Se taas omasta mielestäni on kyseenalaista, sillä tuonkaltainen toiminta vertautuu joiltakin osin vallan väärinkäyttöön sekä tahalliseen ihmisten eriarvoistamiseen, joka taas poliitikon puvussa näyttäytyy kovin kovin moraalittomalta ja väärältä.

Politiikassa sanonta ”maan tapa” tarkoittaakin sitä kun jotain tehdään tai on tehty tietyllä tavalla, joka moraalikoodiston puitteissa tuntuu kyseenalaiselta, mutta ei riko Suomen lakia.

Jokainen muistaa Keskustan Timo Kallin verbaalisen lapsuksen, joka käynnisti voimakkaan keskustelun vaalirahoituksen ympärille. Tuntui, että Timo Kallin freudilainen lipsahdus mullisti hetkeksi keskustelun politiikan ja päättäjien yleisesti melko moraalittomasta tavasta käyttää valtaansa. Tosiasiassa tapaus ei oikeastaan mullistanut yhtään mitään – se toi vain läpinäkyväksi asioita ja käsityksiä, joita pitkään oli pidetty piilossa ja joita piilossa edelleenkin pidetään. Käytäntöjä se vaalirahoituksen osalta muutti, mutta toisaalta sai aikaan vain suunnanmuutoksia, joita pitäisi pitää itsestäänselvyyksinä yhteiskunnassa nimeltä Suomi.

Pitäisikin siis kai kiittää iltapäivälehtiä siitä, että he tavallaan nostavat moraalisia kyseenalaisuuksia tapetille, jopa tahtomattaan. Uutisten lisäksi tarvittaisiin laajempaa keskustelua moraalin arvosta ja asemasta nykyisen ja tulevaisuuden yhteiskunnissa. Pelkkä esiin nostaminen ei riitä, mikäli moraali edelleen halutaan säilyttää edes jonkinlaisena omatunnon osana. Nyt näyttää siltä, että se on kokonaan katoamassa.

Periaatteessa moraalittomuus voi olla merkkinä ihmisyydestä: yksittäisen henkilön, ja eritoten vallankäyttäjän kohdalla se on yleensä merkki ahneudesta. Mutta pitäisi silti muistaa, että kun ihminen tekee viisaita ja arvokkaita valintoja ja päätöksiä pelkästään ohjekirjan avulla, se osoittautuu robotiksi.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s