Mistä puhutaan kun puhutaan nykyrunoudesta?

Nykyrunous on mörkö sängyn alla. Usein sinne kurkistettaessa ei huomata, että nykyrunoudella on nimiäkin.

Tänään Ylen Radio 1 lähetti puolen päivän hujakoilla parituntisen erittäin kiinnostavan ohjelman, jossa käsiteltiin nykyrunoutta. Vetäjänä oli Aleksis Salusjärvi, ja keskustelussa mukana olivat Pauliina Haasjoki, Esa Mäkinen ja Kristian Blomberg. Ohjelman aiheeseen sopi, että nykyrunoutta käsiteltiin yhtenä möhkäleenä. Ohjelmaa varten oli ihmisiltä kirjaston kupeessa kysytty kumpaa he mielummin lukevat: runoutta vai proosaa, ja yllätyksekseni jokunen vastasikin runouden. Muutamalta heistä, jotka valitsivat proosan, kuultiin myös perusteluja asiaan, eivätkä ne sinänsä yllättäneet: kaivattiin tarinoita, ehkä lähestyttävyyttä, proosaan oli mieluisampaa uppoutua lomalla. Joistakin kommenteista allekirjoittanut oli kuulevinaan pientä epäröintiä, ehkä epätietoutta siitä, mitä tai minkälaista nykyrunous oikeastaan onkaan. Ei sitä voi ainakaan ihmetellä.

Ohjelma lienee kuunneltavissa vaikkapa Yle Areenassa. Jos jotakin jäin ohjelmasta kaipaamaan, niin esimerkkejä: että puhuttaisiin asioista nimillä, niiden oikeilla nimillä. Olisi kiinnostanut kuulla, vaikkapa keskustelussa mukana ollutta Hesarin edustajaa eli Esa Mäkistä, mitkä runokokoelmat ovat viimeksi miellyttäneet, mitkä eivät? Mistä hän puhuu, kun hän puhuu nykyrunoudesta? Mistä kukakin puhuu, jos kertoo nykyrunouden olevan sellaista tai sellaista?

Esa Mäkinen tuskin lukee kaikkia julkaistavia runokirjoja, eikä lue kukaan muukaan. Väitän, että nykyrunoutta luetaan hyvin vähän, eikä veikkaukseni ole edes kovin villi. Silti siitä, siis nykyrunoudesta, on monella varsin vahva käsitys. Onko käynyt niin myös heille siellä kirjaston ovella; mitä he ahattelevat nykyrunoudesta ja miksi sellainen käsitys? Ovatko hekin lukeneet yhden, kaksi tai kolme runoteosta ja niiden mukaan heille on muodostunut käsitys nykyrunoudesta?

Mahdotonta, vaikka silti niin juuri käy. Väitän myös, että Hesarin Esa Mäkinen muodostaa kuvansa nykyrunoudesta likimain pelkästään Hesarin esikoiskisaan saapuneiden runoesikoisten pohjalta. Toivottavasti väitteeni on väärä, tai ainakin vinoutunut.

Nyt viimeisimpänä olen kuullut termin ”Poesiantamo”. Kahdesta, pääasiassa runoutta julkaisevasta kustantamosta yhdistelemällä on saatu aikaan… Niin, mikä? Onko tuo termi, onko se määritelmä, mikä se on? Selvää on, että se on liitoksissa nykyrunouteen, mutta millä tavalla? Onko kyse jostakin mystisestä kaveripiiristä, koulukunnasta tms. Mistä?

Ilmeisesti nykyrunous on ulkoistettava omasta olemuksestaan tai sen olemus ei sellaisenaan kelpaa, jotta siitä puhuminen on mieluisaa; nykyrunoudelle on jatkuvasti annettava jokin muu esiintymisasu, jotta siitä voidaan keskustella, jotta voidaan jo lähtötilanteessa ryhtyä keskustelemaan asian ohitse.

Vähiten nykyrunous tarvitsee ennakkoluuloja, niitä hullaannuttavia ympäri-ämpäri-määreitä, jotka eivät itsessään tuo mitään järkeä keskusteluun, eivät mitään muuta kuin epäselviä mielikuvia ja mielipiteitä, joita ilman keskustelu ja ilmapiiri pysyisi puhtaampana. Nykyrunous tarvitsee kokoelmien ja runoilijoiden nimiä, selkeyttä siitä puhuttaessa.

Heille, siellä kirjaston ovella, suosittelen vaikkapa Jukka Viikilän Runoja II
-kokoelmaa, jota on helppo lähestyä ja josta on ammennettavissa useampaankin lukukertaan. Välillä Viikilän runot lähestyvät aforistiikkaa, välillä humoristisia arjen tapahtumia eri mittakaavoissa; runoissa on liikettä ja ne sulkevat salakavalasti sisäänsä. Vaikka kokoelma on paksu ja laaja, siihen ei tympäänny. Kaikelle yhteistä on jännittävä tarkkuus ja uudet, erilaiset tulokulmat tuttuihinkin asioihin. Viikilä on omanlaisensa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s