Älyllinen velttous

Timo Hännikäinen kirjoittaa blogissaan, eli täällä, vapaudesta ja vapaamielisyydestä. Kirjoituksen tarkoitus on lähinnä pohtia vihreiden muuntumista arvoiltaan konservatiivisesta liberaaliuteen. Pohdinnan siiveksi otetaan tottakai homoseksuaalisuus, sillä se toimii hyvänä provokaationa a.k.a koukkuna siihen, että joku edes viitsisi lukea. Nykyisin kovasti harrastettavien suomalaisesseiden tarjonta on pääpiirteissään juuri tällaista – ns. löysää lihaa, eli ensin otetaan käsittelyyn vahva provokaatio, jonka tueksi ladataan puolivillaisia mielipiteitä eli linkkejä diipadaapasivustoille. Hännikäisen kirjoituksen alla kyseenalaistin juuri tätä, kommentoin melko pisteliäästi ja tarkoitukseni oli edelleenkin kommentoida, mutta jostakin syystä en saa kommentoitua enää. Internet tehnee tepposiaan. Siispä laitan aikomani vastauksen tänne.

Mainittakoon, että kun kysyn eräässä kommentissani mitä ko. kontekstissa tarkoittaa ”normaali” (Hännikäinen ei sallisi homoavioliittoja, koska se ei ole ”normaalia ja säännönmukaista”), vastaa eräs toinen kommentoija, että ”normaali” on yhtä kuin ”säännönmukainen, luonnollinen, henkisesti terve”. Tätä käsitettä ei Hännikäinenkään ammu alas. Tällä tasolla siis mennään. Kommentit ehkä kannattaa lukea. Alla on viimeisin niistä eli vastaukseni, jota en saanut menemään perille:

”Enpä paljon painoarvoa laita ”lähteillesi” (amerikkalainen yksittäinen artikkeli yksittäisen jenkkihoitolaitoksen sivuilta, jenkkitoimittajan kirjoitus etc), jos nuo niitä ovat. Puhut yhteiskunnan säännöistä kotimaisen politiikan yhteydessä ja otat väitteesi pohjaksi ja taustaksi Yhdysvallat, eli maan joka on joka tavalla täysin erilainen yhteiskunta kuin suomalainen yhteiskunta? Esitän kritiikkini siihen, missä valossa esität suomalaisen liberaaliuden, homoseksuaalisuuden yhteiskunnassamme ym. ja vastineeksi saan linkkejä amerikkalaisiin yksittäisiin sivustoihin? Tätä juuri tarkoitan, logiikka on kateissa jo pelkästään, koska kontekstit ovat pielessä. Sama kuin jos keskusteluun otettaisiin suomalainen köyhyys, ja yhtäkkiä mukaan sotketaan esimerkein ja väittein amerikkalaiseen yhteiskuntaan pohjaavat perustelut, maasta joka on täysin erilainen jo profiililtaan. Ja hei, koodi.net. (kas kun ei tuo herkku.net -linkki). Anna nyt edes vähän armoa. Hyvin kapea-alaista lähdematskua. Se on sääli, sillä kirjoitat sikäli puhuttavaa matskua blogiisi, että se herättää edes jollakin tavoin kiinnostuksen.

En todellakaan tajua mitä tekemistä kirjoittamallani on tähän ”kivat ja sympaattiset homot” -juttuun, joka on vain idioottimainen kärjistys. Minä tarkoitin, että homoseksuaali on ihminen siinä missä muutkin. Eikä se ole liberaaliksi uhriksi heittäytymistä, suosimista, esille nostamista, puolustamista, syyttämistä. Kaikille samat säännöt, samat lait. Se on yhdenvertaisuuden tukemista. Sillä ei ole ”kivuuden ja sympaattisuuden” kanssa mitään tekemistä.

Eikä tämä ole oppiesimerkki yhtään mistään (paitsi siitä miksi asiat pitäisi pitää oikeassa kontekstissa), päinvastoin jos yhtään seuraa suomalaisen (huom! suomalaisen) yhteiskunnan tilaa niin ymmärtää, että suomalainen liberaali on itse osa vähemmistöä (sen voi nähdä vaikka vaalituloksesta), enkä näin ollen todellakaan viitsi aliarvioida itseäni miksikään ”liberaaliksi uhriksi” tai ”suhtaudu_ alentavasti_yhtään_mihinkään”- senhän työn jo enemmistö hoitaa… Johon Timo sinä mielipiteinesi taidat juuri nyt kuulua. En edes lukeudu liberaaliksi jos otetaan Hännikäismäisesti verrokiksi koko maailma tai ainakin USA, mutta suomalaisessa yhteiskunnassa kylläkin.

On kummallinen käsitys, että tasa-arvoa kannattava on yhtäkkiä liberaali.

Niin kuin varmaan lukutaitoinen ihminen tajuaa, homoseksuaalisuuden rinnastaminen silmien väriin etc. oli blogientryn ja näiden jälkilöylyjen hengen mukaista typerää ironisointia koko asiasta. Siis sikäli jos suhteellisuudentaju on vielä jotakuinkin kohdillaan. Kahden naisen tai kahden miehen välinen avioliitto ei ole kenellekään ihmiselle hengenvaaraksi. Sen sijaan sokean ajaminen autolla on, ja siksi se lienee kiellettyäkin eikä kielto loukkaa yhtään ketään. Jälleen kerran aivan käsittämätön esimerkki.

Nyt ihan oikeasti perusteluja kehiin, miksi kahden naisen tai kahden miehen välinen avioliitto olisi haitallinen SUOMALAISEEN yhteiskuntaan (ja kysymykselle jatko: miksei suomalainen yhteiskunta voisi muuttua?), ja miten homoseksuaalien adoptio-oikeus pahentaisi sellaisen lapsen tilannetta, joka on huostaanotettu ja saattaa asua esimerkiksi lastenkodissa (edelleen ilman isää ja äitiä)? Jos isä ja äiti on ainut peruste, niin samallahan pitäisi kieltää myös lastenkodit ja yksinhuoltajuus, koska ”lapsella on oikeus äitiin ja isään”. Eikä mitään idioottimaisia linkityksiä joillekin amerikkalaisille sivustoille, se on halventava ja halpa tapa yrittää perustella. Perusteluja siksi, että päästään asiaan.

Lopuksi: Lapsella on oikeus turvalliseen, hyvät edellytykset hyvään elämään tarjoavaan kasvuympäristöön, joka tarjoaa rakkautta ja hoivaa ja kaikkea jota hyvä vanhemmuus on. Silloinkin, kun isä ja/tai äiti eivät syystä tai toisesta ole paikalla. Ja silloinkin kun ovat. Tämäkään ei ole liberalismia, vaan paljasta järkeä.”

Omissa kommenteissaan Hännikäinen siis perustelee sitä, ettei homoseksuaaleille pariskunnille tule antaa adoptio-oikeutta, koska se ei ole lapsen etu, sillä lapsella kuulemma on oikeus ”isään ja äitiin”. Hännikäinen ei sen sijaan vaivaudu perustelemaan sitä, miksi lapsilla on oikeus äitiin ja isään, jotka saattavat erota, alkoholisoitua yhtä lailla (jne eli olla vahingollisia lasten kehitykselle ja kasvulle),  eikä edes perustele sitä mitä tarkoittaa oikeudella äitiin ja isään (lisäksi hän ei tee eroa siihen, että adoptiolapset ovat yleensä perheettömiä, lastenkodissa tms.). Tämä on Hännikäisen retoriikkaa, hän ei pohdi pintaa syvemmälle. Hän kertoo, että homoseksuaaleilla on päihderiippuvuutta ja hankaluuksia vakaisiin parisuhteisiin ja antaa ymmärtää että ovat juuri homoutensa vuoksi jotenkin epävakaita. Homoseksuaalien parisuhde- ja päihdeongelmat johtuvat hänen mielestään siis heidän homoudestaan. Penään perustetta tälle, koska mielestäni seksuaalinen suuntautuminen ei voi olla yksiselitteinen syy ongelmiin, vaan vedän omaa pohdintaani enimmillään siihen, että KENTIES alkoholiongelmaisella saattaa tässä kontekstissa olla oma painolastinsa nimenomaan joutuessaan elämään paineen alla – vielä melko suvaitsemattoman yhteiskunnan tiukan normiston mukaan. On henkistä painetta, jne.

Hännikäinen ei myöskään salli homoavioliittoja (yllätys olisi, jos sallisi), koska sekään ei ole normaalia ja säännönmukaista (eli toista kommentoijaa siteeraten= henkisesti tervettä). Hännikäisen mielestä homoavioliitot eivät sovi Suomeen, koska Yhdysvalloissa on tehty tutkimusta asiasta sikäläisen yhteiskunnan puitteissa. Onko tämä loogista? Onko todella niin, että suomalainen yhteiskunta on edelleen se sama muuttumattomuutta edustava yhteiskunta, jossa tasa-arvoa ei oikeasti koskaan pääse tapahtumaan koska suomalainen mielipideilmasto on niin muutosvastarintaista? Onko todella niin, että Suomi on yhtäkuin pienoiskoon Yhdysvallat? Itse haluaisin uskoa, että suomalainen yhteiskunta on muutoskykyinen yhteiskunta. Ja vähemmän vinoutuneempi kuin amerikkalainen isoveljensä.

Sanokaahan nyt, tällaisenkin keskustelun ohella, kuinka näennäistä suvaitsevaisuus Suomessa on, ja keskustellaanko täällä edes oikeista asioista?

Advertisements

2 kommenttia artikkelissa “Älyllinen velttous

  1. Muistan enää hämärästi Hännikäisen kirjoituksen teeman, johon tämä kyllästyttävä homojuttu oli vain sivuheitto (niin kuin tässäkin kirjoituksessa mainitaan).

    Ehkä tässä on kysymys henkilökohtaisista asioista enemmän kuin yleisistä? Selvästi Teemu Hellettä harmittaa Hännikäinen (ja mahdollisesti myös toisinpäin). Ja homojuttu on niin kyllästyttävä, siihen voi aika helposti vedota, puolesta ja vastaan.

    Mutta todellisuus, se suomalainen, siis perussuomalainen eikä perusyhdysvaltalainen, on että jos olet homo eli lesbo niin ei sitä pidä mainita monillakaan työpaikoilla (esim. pääkaupunkilaisissa kouluissa tai kansainvälisissä konsulttifirmoissa, nämä ovat homoystävieni esimerkkejä) ja vanhemmilla saattaa olla sopeutumista. Eli ongelma on olemassa, mutta… kadotin ”pointin”. Kai tarkoitin että auttakaa homoa älkääkä käyttäkö homoa välineenä (paitsi jos homo sitä vaatii).

    Toisaalta vapun jälkimainingeissa argumentaatio saattaa olla vähän sitä sun tätä. Ainakin minulla. Ja ketäpä ei pelottaisi homo? Minua ainakin. Homo on myös hyvin kiehtova ja salaperäinen, mitä se puuhastelee ja miten. Hyväksykäämme pelkomme ja ennakkoluulomme! Ja Baltia vapaaksi.

  2. Jotenkin noin.

    Hännikäisestä viis – niin kuin mainitsin, niin mua viduddaa tämä suomalainen nykyinen esseehtivä kirjoitustyyli, joka juuri kun on onnistunut herättämään kiinnostuksen isolla provokaatiolla näivettyy ulkoavaruudesta vedettyihin lähdetietoihin ja hatusta nostetun kanin perusteluihin. Niin paljon pashaa kirjoitellaan jo muutenkin, ei sitä enempää kaipaa.

    Se on vähän niin kuin lahjakkuuden hukkaamista, mielestäni. Usein mennään mistä aita on matalin (tähän voisi esimerkiksi vetää joidenkin esseekokoelmien tematiikan, mutta olkoon).

    Ja nimenomaan juuri noin – ei mitään kummallisia huntukirjoituksia ja hymistelyjä vaan ongelmaan pureutuvaa kirjoitusta. Ja loogisuutta, kiitos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s