Listaa

Juha Siro listaa omalla tavallaan kirjoja, ja hänen esimerkkinsä innoittamana pinoan tähän omanlaiseni.

Se, että vuosien varrella olen lainaamisen sijasta ostanut jokusen kirjan pieneen vaatimattomaan kirjastooni, ei ole mikään salaisuus. Pidän kirjakaupoissa kiertelystä, antikvariaatit ovat loistopaikkoja löytöjen tekemiseen (josta esimakua mm. täällä ). Satunnaiset tilanteet ovat verrattavissa jonkinlaiseen omituiseen hullaantumiseen, ja aina välillä todelliseksi salaisuudeksi jääkin –  kun kirjaa myöhemmin pitelee käsissään – kuinka on tullutkaan ostaneeksi sen.

Tässä siis viisi erikoisempaa valintaa muuten tylsähköstä kirjahyllyni valikoimasta. Huomautan, että se ”omituisuus” jonka tässä liitän ko. teoksiin, juontuu vain omasta tietämättömyydestäni. Jotkut näistä olen lukenut, suurimpaa osaa en, vaikka usein koenkin vetovoimaa juuri omituiselta tuntuviin romaaneihin, runokokoelmiin et cetera.

1. Hilda Huntuvuori: Lallin pojat (WSOY 1926). Romaanin etusivulla sanotaan, että kyseessä on ”historiallinen romaani 1100-luvun loppupuoliskolta”. Ei harmainta aavistustakaan, miksi olen tämän hankkinut. Ehkä lukeminen raottaisi asiaan ovea. Tai sitten ei.

2. Pekka Ervast: Nostradamus ja Cagliostro – Ranskalaista okkultismia (Ruusu-Risti 1961). Tämän kirjan ensimmäinen sivu kertoo teoksen sisältävän ”kaksi Pekka Ervastin pikakirjoitettua esitelmäsarjaa”. Wikipedia kertoo, että Ervast on ollut jonkinmoinen teosofian uranuurtaja maassamme.

3. Chaim Potok: Davitan harppu (Weilin+Göös 1986). Kyseessä on mitä ilmeisimmin romaani. Käännös on ilmestynyt Weilin+Göösin ”kirjastossa”, jossa ”julkaistaan korkeatasoista käännöskirjallisuutta”. Tätä en voi kieltää enkä puoltaa, sillä kyseinen kirjasto on jäänyt luvattoman vähälle huomiolle osaltani. ”Lämmin, avarakatseinen teos erilaisista maailmankatsomuksista. Kuvaus varhaiskypsän tytön varttumisesta yhteiskunnan epäkohdat voimakkaasti kokevaksi nuoreksi naiseksi ankaralla kolmikymmenluvulla.” Tälle teokselle ei vielä ole löytynyt aikaa. Voi olla, ettei hetkeen löydykään, vaikka eihän sitä koskaan tiedä.

4. Olivier Razac: Piikkilangan poliittinen historia (Vastapaino 2003). Nimi harhauttaa enemmän kuin ehkä olisi syytä. Se ei nimittäin ole kovin hyvä. Kyse on enemmänkin luokittelusta, ihmiserottelusta, symboliikasta. ”Kuinka karjan aitaamiseen tarkoitetusta viattomasta ja arkipäiväisestä keksinnöstä tuli keino ihmisten aitaamiseen ja piikkilangasta vankeuden, sorron ja keskitysleirien symboli?” Tämän olen lukenut, ja tästä kirjoittanen vielä lisää, kun aika on otollinen ja (kunhan) saan aikaiseksi.

5. Robert Service: Lenin. Biografia siis, arvaatteko kenestä? Varsin laaja sellainen, mammutilla on mittaa reilut kuusi sataa sivua. Muistan täsmälleen mistä olen ostanut tämän: Helsinki-Vantaan lentoaseman kansainväliseltä puolelta lehtikojusta. Olin aloittamassa lomamatkaa Portugaliin. Sen sijaan en kykene muistamaan, miksi halusin lomalukemiseksi juuri Leninin elämäkerran. Lukematta jäi.

Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Listaa

  1. emmä noista numeroista 2-5 mitään tiedä, mutta oon kyllä lukenut eräämmän huntuvuoren. h.h. ei ehkä kirjoita maailman kiinnostavimpia kirjoja, mutta hän on eräs luku (valkoisen) suomen kansallisen identiteetin rakentamisen historiaa, ja loi suht pitkän uran aikansa populaarigenressä, siis historiallisen romaanin parissa. ymmärtääkseni h.h. oli opettaja. mua kiinnosti tämä joskus monta vuotta sitten kun opiskelin taidehistoriassa keskiajan suomen taiteesta&kulttuurista ja esim. restaurointihistoriaan kuuluu todella oleellisena osana se, miten muina aikoina on ymmärretty keskiaika. käsittääkseni h.h. antaa näihin vuosisadan alun vanhan/keskiajan vaihteen ymmärrystapoihin ihan hyvän valon.

    eikä se lallin pojat huono kirja ole. nykyisilläkään romaanimittapuilla. joissakin h.h:n kirjoissa on jopa hesseläisiä sävyjä, musiikin ja kulkemisen teemaa.

    • Joo, pitäisi lukea toi Lallin pojat, kun on tullut hankittuakin. Eikä noita 1100- luvulle sijoittuvia suomalaisia romaaneja kai kovin paljon olekaan?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s